Oulunsalon hankilenkit on nyt korkattu perheen molempien karvavauvojen toimesta. Sunnuntaina iltapäivästä koko konkkaronkka kepo mukaan lukien lenkkeili lyhyen, mutta sitäkin iloisemman maastolenkin alle 10cm lumipeitteisessä maastossa.

Tavoitteena oli tutustuttaa Taikaa kangasmetsään, erilaisiin alustoihin ja tuoksuihin, sekä totuttaa pillikäännökseen ja opettaa pitämään huolta sopivasta välimatkasta. Helmi oppi joskus puolivahingossa pillikäännöksen, vaikka sitä ei kummemmin harjoiteltukaan, joten pilliä käytettiin ainoastaan kun Helmi eteni väärään suuntaan tai liikaa. Hienosti Taikalla jo raksutti päässä pilliäänen kuullessaan. Ensin Taika katsoin aina minua, sen jälkeen mitä Helmi tekee. Katsekontaktista kehuttiin aina sanallisesti. Eteneminen matalassa varvikossa ja jäkäläkankaalla oli erittäin pomppuisaa ja mukavaa katseltavaa. Eikä kuulemma edes väsyttänyt! : )

Pari räkyttävää piskiä eteni loppumatkasta 100m etäisyydellä meistä, joten Taika pääsi kaiken varalta kepon syliin, kunnes lumipallojen pyydystämisessä oli mennyt sen verran aikaa, että välimatkaa koirakoiden välille oli kasvatettu tarpeeksi. Autossa oli kiva käpertyä pyyhekuivauksen jälkeen omaan talvimantteliin ja omaan boksiyksiöön. Silmäluomia painoi sen verran, että kotipihaan mennessä ehti lammas jos toinenkin jo hypähtää Taikan silmien editse ;)

Taika sai myös uuden Hurtan ruskean talvimanttelin , kun manttelin alkuperäinen omistaja oli ostanut tai saanut palkinnoksi jostain juuri himpun verran westielle liian ison koon. Hinta oli laskenut yhden sovituksen myötä sopivan alas (laput ja myyntipakkaus oli virheetön!), joten seuran myyntipalstalta bongattu ilmoitus oli erittäin mukava ja tarpellinen löytö, kun kyseistä takkia olin juuri ollut joululahjaksi Taikalle ostamassa! :) Helmin viime talvena hommattu Hurtan fleecepusakka on niin hyvä, ettei siitä luovuta toivottavasti vielä moneen talveen. Toivottavasti Taikan takki ei käy vielä tänä talvena pieneksi... Kasvunvaraa siinä onneksi vielä tällä hetkellä on ihan runsaasti. Taikakin taisi takista tykätä, kun kerran kehuttiin niin kovasti ;)