Eilen ulkoilutettiin dameja pimenevissä merenrantapusikoissa. Rantaa kohti pitkää polkua kävellessä Äippä sai huijattua damireppua vahtinutta koiraa sen verran, että yksi dami jäi salaa polulle piiloon koiran ja Äipän jatkaessa matkaa. Äippä halusi testata pitkää linjaa ja eteenkäskyn voimakkuutta. Linjasta tuli varmaan pisin koskaan tehty, ihan varmasti ainakin 100m! Polku on tuttu ja vastaavaa harjoitusta tehty lyhyempänä  ennenkin. Koira lähti käskyllä eteen, mutta 10m päässä tuli uskonpuute. Äippä testasi Koiramme-lehden artikkelin kikkaa ja kutsui koiran takaisin. Tämän jälkeen käytiin yhdessä kävelemässä pysähdyspaikalla ja tasan metri käännöskohdan yli. Tämän jälkeen käveltiin takaisin lähetyspaikkaan ja uusi yritys. 1. käännöspaikkaa lähestyessä Äippä antoi lisää eteen-käskyä, ja pian perään kolmannen.... Sen jälkeen koira juoksi täyttä laukkaa ilman mitään epäröintiä tai hännänpyöritystä 100m polun päähän asti! Takaisin tultiin tuli hännän alla. Koiralla on vauhdikkaissa noudoissa jäänyt monesti jarru matkasta, ja luovutus on tapahtunut ensin parin metrin päässä takana käyden. Äippä kokeili istu -käskyä lähennellyttä käsimerkkiä koiran lähestyessä, jolloin koira laittoi jarrun jo aikaisemmin päälle ja viereen tupsahtikin äärimmäisen tyytyväinen ja damia mielellään luovuttanut Helmi :)

Lähetyspaikan vieressä ollut umpitiheä kaislikko toimi toisena treenipaikkana. Kaislikkorintama pysäytti koiran ennen kuin Äipän salaa heittämä dami löytyi, joten tiheään risukkoon tehtäviä linjoja täytyy treenata lisää. Muuten treeniä tehtiin Koiramme -lehden (ja muiden kouluttajien) opeilla, epävarmuustekijää viljellen. Dameja vietiin eri paikkoihin ja osan Äippä piilotti koiran ollessa hakureissulla. Niiden suoritusjärjestystä arvottiin sitten aina ennen lähetystä. Koira suorastaan huokui tyytyväisyyttään treenien jälkeen. Illalla kelpasi loikoilla iltaruuan jälkeen äipän kainalossa sohvalla :)

No photos.