Karvavauvan selkäkuvaus koitti vihdoin ja viimein pitkän odotuksen jälkeen. Eläinlääkäri tutki ensin selkää käsin ja etsi aristavia kohtia. Takalisto reagoi odotetusti venytyksiin ja jalankiertoihin. Nukahtaminen sujui pehmeästi. Röntgenissä kesti kauan, ja huoneessa vieraili äänten perusteella toisenkin mielipiteen antajia. Välillä kuului tosi "rohkaisevia" lausahduksia, kuten "...mutta A/A:na ne (lonkat) on keväällä Kennelliittoon lähteneet...!" joten äippä ehti miettiä mielessä jo vaikka mitä hiusmurtumia ja luupiikkejä, ja odotti jo pahinta tapahtuvaksi... Eläinlääkärin ensimmäinen kommentti oli vielä oven aukaisun jälkeen "Ei ole kaikista juoksijoiksi", jolloin äipällä hyppäsi sydän jo vähintään kurkkuun asti säikähdyksestä!

Pelot olivat kuitenkin onneksi turhia, ja äippä sai maksaa "tyhjästä", niin kuin oli toivonutkin :) Mitään luustoon tai rakenteeseen liittyvää muutosta ei kuvissa näkynyt, tiedossa ollutta luisua lantiota lukuunottamatta. Selkäranka oli kuulemma puhtaan nollan arvoinen. Eläinlääkäri oli mahdollista syytä etsiessään kuvannut koko selän päästä hännäntyveen asti ja lonkatkin uudemman kerran. Diagnoosina oli useampi kudostulehdus takaliston alueella. Tarkempaa pelkästään röntgenkuvien perusteella eläinlääkäri ei osannut sanoa. Kipu/tulehduslääkekuuri kestää nyt sitten 10 päivää ja hihnalenkit ovat ainoa lenkkimuoto saman ajan (...). Fysioterapeutille ja hierojalle tuli kehotus varata aikaa heti lääkekuurin jälkeen, jotta koiran virheasentoa ja kiputilaa saataisiin korjattua. Nyt Karvavauvalla on ilmeisesti ollut useamman kipeän kohdan vuoksi hankala löytää kivutonta liikkumistapaa, varsinkin kiihdytys- ja jarrutustilanteissa. Kunnon juoksua koira voi harrastaa pikkuhiljaa lääkekuurin jälkeen. Jos juoksua jatketaan jatkossakin tavoitemielessä, tulee harjoittelu suunnitella vieläkin tarkemmin ja juoksuttaa säästeliäästi. Koira saa tyytyä vielä parisen viikkoa vain luomaan haaveilevia katseita äipän maastopyörän suuntaan :)  Eläinlääkärin kysymykseen asfalttijuoksutuksesta äipän oli erittäin helppo sanoa ehdoton ei. Juoksupuoli kiinnostaa Äippää myös nomeilun vuoksi. Kipeällä takalistolla kun ei tehdä töitä esimerkiksi upottavissa rantakaislikoissa tai varvikoissa...

Eläinlääkäristä lähdettäessä koira käveli horjuen mutta itse autoon. Molemmat, koira ja Äippä, ovat kärsineet päänsärystä koko illan, joten talossa on ollut epänormaalin hiljaista ja rauhallista. Asioinnit on kuitenkin hoidettu mallikkaasti ulos. Mihinkähän aikaan sudennälkäinen flatti äipän aamuyöstä herättää... ;)