Päivänvaloa ei pitkään täällä pohjoisessa tähän aikaan vuodesta riitä, joten laaduttomia kuvia saa napsittua ulkoilmassa ainoastaan viikonloppuisin. Karvavauva kävi taas spurttailemassa Oulunsalossa kahdestaan äipän kanssa. Vastaan ei tullut ketään koko reisulla.

Viikolla ei metsään pääse päivätyön vuoksi koskaan päiväsaikaan, eikä iltaisin polkuja näe, joten pitkät vapaat spurtit ovat tällä hetkellä vain viikonloppujen herkkua. Toki asia helpottuu jäätilanteen ja reittien muodostuttua meren jäälle :) Kaupungin valot valaisevat rantaviivaa juuri sen verran, että jäällä kävely onnistuu halutessa yölläkin :) Eilen käytiin testaamassa jo jään kantavuutta ja rantakaislikoiden maukkautta :) Nyt pitäisi enää vain neuvotella äidin sukset "hoitoon" ja löytää jostain hyvät ja kohtuuhintaiset lumikengät kevään umpihankia ajatellen :) Viime talvena jäällä urheiltiin koiruuden kanssa ihan urakalla. Moottorikelkkojen tekemiä reittejä oppi arvostamaan hyvinkin korkealle lähes metrisissä lumikinoksissa ryömiessä...

Koira purki itsenäisyyspäivän pitkän loman jälkeen yksinolon aiheuttamaa turhautumista äipän uudehkoihin vaelluskenkiin, joten ostoksille joutuu ennen joulua myös tässä asiassa... Lämpövuoriset kumisaappaat villasukalla eristettynä toimi aika hyvin viime vuonna, mutta Kärkkäisellä silmiin osui termo/toppakengät. Tarvetta olisi molemmille, hyville vaelluskengille ja toppakengille, jotka lämmittävät kovillakin pakkasilla ja märissä olosuhteissa. Toppakengät voisivat olla kätevät myös lumikenkien kanssa :) Korkeavartisilla talvisaappailla on myös tullut jäällä käveltyä, mutta mahdollinen jääkylmä vesi jään ja lumen välissä on aina inhottava yllätys, kun matkaa kotiin on lyhintäkin reittiä parisen kilometriä... Koiraurheilu jos mikä on välineurheilua... ;)

 

Kuva on säälittävän huono, mutta kertoo olennaisen. Tätä "vinttikoiravenytystä" on reilun kuukauden verran odotettu!!!  :) Koiran takalisto on sairasloman, lääkekuurin ja tehohieronnan vuoksi ihan uudessa uskossa! Vauhti ja suunnanvaihtonopeus on aivan eri luokkaa kuin ennen hierontaa. Takapuolen rakenteita hieronta ei ole muuttanut parempaan suuntaan, mutta "vikojen" aiheuttama kipu on saatu aisoihin ja takapää kunnolla käyttöön. Se on pääasia :)

 

Kaivuuhommissa... Olikohan siellä jänön levähdyspaikka vai meniköhän siinä hiirihighway...?

 

Koira on aina näissä keppiasioissa ollut hieman suuruudenhullu...