Aikaisin aamulla aurinko kun nousi, niin pellolla laulua kuulla mä sain...

Tänään onneksi sai olla turistina koirakokeessa, ilman omaa suoritusta tai talkootyötä. Ihan hyvä, ei nimittäin ollut ihan maailman paras olo. Herätys oli aamulla 04.00 ja 6.30 piti olla Haapavedellä. Autossa ei näköjään toiminut mittariston valot, joten nopeusrajoitusten noudattamista piti tarkistella kännykän valon avulla. Ei sakkoja tältä reissulta ;)

Pellolla ennen aurinkoa...

Ammuttavana riistana oli ainoastaan fasuja ja lehtokurppia. Yhtään kurppaa ei sattunut kohdalle. Koirat tekivät pääsääntöisesti erittäin hyvää työtä; kattavaa hakua, varma istuminen karkoituksesta ja nouto vasta luvalla. Loppua kohden fasut kävivät oveliksi ja juoksivat koiria ja ajomiehiä karkuun, tai pakenivat jo kaukaa metsän puolelle turvaan.

Spanieleiden pilitykset olivat hyvin erilaisia noutajien pillityksiin verrattuna. Ääntä ei käyttänyt juuri kukaan, joten pelloilla edettiin sarka kerrallaan miellyttävässä hiljaisuudessa ja koiran työskentelyä ihaillen. Kohdalle sattui käyttölinjaisia englannin springerspanieleita, jotka näyttivät ensin cockereilta, varsinkin kokonsa puolesta. Työskentelyssä pieni koko oli kuitenkin eduksi.

Kotimatkalle sai kokeen ainoa turisti 4 fasaania! Yksi oli läpi ammuttu, joten se joutui kotona roskiin säästämisyrityksistä huolimatta. Olipas hyvä päivä!!!

 

Lopussa kiitos seisoo.