Eilen kävimme Helmin kanssa pitkällä mutta hitaalla haistelulenkillä. Tutustuimme metsään, hiihtäjiin, Rhodesian ridgebackiin ja yritimme harjoitella nenätyöskentelyä makupaloja hakemalla. Intoa oli, mutta ei tarpeeksi keskittyä namien hakemiseen :) Seuraavalla kerralla taidan kokeilla selkeämmän hajujäljen jättäviä herkkuja, jotta etsiminen tulisi luonnostaan tuoksun perusteella. Herkut eivät olleet metriä, kahta kauempana, joten innokkuuden (tai minun mokien) piikkiin herkkujen polkeminen kai menee :) Ostin uutta käsirasvaa ja vartalovoidetta, joita Helmi haluaisi maistella niin kovasti, että välillä pukeminen on tapahtunut sängyn päällä naureskellen ;) Helmi ei siis saa tulla, eikä pääse sänkyyn. Matot ovat saaneet tähän asti olla ihan rauhassa, mutta alapuolen sauman pilkahdettua jossain vaiheessa esiin, hoksasi Helmi kuinka mukavaa sitä onkaan pureskella. Mikäli pureskelu jatkuu, taitaa lattia tyhjentyä. Mattojen puolesta en vuodata kyyneleitä, ne ovat jo vanhat, mutta kaikuminen on ikävää, jos mattoja ei ole...